Hellga lähti viettämään päivää poikakamujensa, Veetin ja Rollen luo. Inga kävi hakemassa sen vasta puolitoista tuntia sitten ja hassua miten yhden koiran väliaikainen poissaolo voikin tuntua talon hiljaisuudessa. Ikävä pikku-neitiä jo nyt   Oikeesti on tosi hyvä, että on ihmisiä joille voi koiransa luottaa 100 %.  Meidän oma perhe taitaa olla sen verran tiivis laumana, että tekee hyvää olla välillä muidenkin kanssa kuin vain oman väen. Tulevaisuudessa tytöt saavat varmasti visiteerata ilman mammaa ja pappaa useamminkin.

Viikolla käväistiin Hellgan kans pallohallilla tutustumassa hallin kaikuun, ympäristöön ja tietenkin toisiin koiriin ja ihmisiin. Pallohalli voi olla äkkiseltään aika peloittava paikka, mutta Hekuli pärjäsi tosi hyvin ja oli reipas neiti. Onneksi täällä on tuollainen paikka missä treenata talven ajan ja muutenkin voi totutella sisähalleihin. Arttu veli pääsi paikalle kans ja sai tutustua mahdolliseen tulevaan handleriinsa Hannaan. Ens tiistaina harkat jatkuvat Kertun osalta kun on sen vuoro käväistä hallissa eka kertaa.  Kertun tutustuminen voi olla kyllä melko pikareissu. Syy tähän on seuraava:

... neiti pääsi nimittäin karvoistaan eilen. "One down, few to go...."

Linkki Veetin ja Rollen blogiin missä pari kuvaa Hekulin ja Rollen juoksukilvasta: http://veetijarolle.vuodatus.net/blog/2214207#5000020